Työsopimuksen tekeminen

Lähes kaikkiin työsuhteisiin Suomessa sovelletaan työsopimuslakia, jota usein kutsutaan työelämän peruslaiksi. Työsopimuslaki sisältää paljon pakottavia säännöksiä, mikä käytännössä tarkoittaa, että työsopimuksessa oleva ehto, joka on ristiriidassa työsopimuslain pakottavan säännöksen kanssa, on mitätön. Tämän lisäksi on olemassa työehtosopimuksia, joissa sovitaan sitovasti alakohtaisista työehdoista kuten palkoista, työajoista, lomista ja muista eduista. Työehtosopimus voi olla yleissitova, mikä tarkoittaa, että myös järjestäytymättömän työnantajan on noudatettava valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä; työsopimuksen ehto, joka on ristiriidassa yleissitovan työehtosopimuksen vastaavan määräyksen kanssa, on mitätön ja sen sijasta on noudatettava yleissitovan työehtosopimuksen määräystä.

Usein kysytään, onko työsopimus tehtävä kirjallisesti ollakseen pätevä. Lähtökohtaisesti työsopimus on vapaamuotoinen sopimus, eli se voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti ja se voi myös syntyä hiljaisesti perustuen työnantajan hiljaiseen suostumukseen. Työsopimus kannattaa kuitenkin aina tehdä kirjallisesti, jotta voidaan välttyä turhilta väärinkäsityksiltä ja riidoilta työsuhteen ehdoista.

Tämän lisäksi on muistettava, että työnantajan on työsopimuslain mukaan annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, elleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Työnantaja, joka laiminlyö tämän velvollisuuden, voidaan tuomita työsopimuslakirikkomuksesta sakkoon. Näin ollen jos työsopimus tehdään suullisesti, työnantajan on joka tapauksessa annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon ehdoista, joten työsopimus kannattaa tehdä heti alusta kirjallisesti.

Työsopimuksessa kannattaa mainita ainakin seuraavat asiat:

  • työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka;
  • työnteon alkamisajankohta;
  • määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika;
  • koeaika;
  • työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa;
  • työntekijän pääasialliset työtehtävät;
  • työturvallisuus ja ohjeet koskien työmenetelmiä ja työvälineiden käyttöä;
  • työhön sovellettava työehtosopimus;
  • palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi;
  • luontaisedut ja matkakorvaukset;
  • säännöllinen työaika;
  • vuosiloman määräytyminen;
  • irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste.

Lisäksi työsopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi työntekijän salassapitovelvollisuudesta ja työsuhteen jälkeisestä kilpailukiellosta.

Älä epäröi ottaa yhteyttä meihin jos Teillä on kysyttävää liittyen aiheeseen. Toimistollamme on paljon kokemusta erilaisten työsopimusten tekemisestä ja avustamme mielellämme kaikissa työsopimuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Facebook
Twitter
LinkedIn