Kesä tuo mukanaan vuosilomakauden – ja samalla myös toistuvat kysymykset loman määräytymisestä, ajankohdasta ja palkkauksesta. Alla on koottu selkeä muistilista työnantajille ja työntekijöille keskeisistä vuosilomasäännöistä.
1. Loman kertyminen – kuinka paljon vuosilomaa ansaitaan?
Vuosilomaa kertyy lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana, ja kuluvalla lomanmääräytymisvuodella käytetään edellisenä lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneet lomapäivät.
Vuosilomaa kertyy joko
- 2 arkipäivää/kk, jos työsuhde on kestänyt alle vuoden
- 2,5 arkipäivää/kk, jos työsuhde on kestänyt yli vuoden.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi edellyttää pääsääntöisesti joko vähintään 14 työpäivää tai 35 työtuntia kuukaudessa.
Yksi täysi lomaviikko kuluttaa kuusi vuosilomapäivää, koska myös lauantai on vuosilomalain mukaan arkipäivä.
2. Loman ajankohta
Työnantaja päättää loman ajankohdasta, mutta työntekijää on kuultava ennen päätöstä. Loman ajankohta on ilmoitettava viimeistään kuukautta ennen loman alkua (poikkeuksellisesti vähintään 2 viikkoa ennen).
Kesäloma (24 arkipäivää) on lähtökohtaisesti sijoitettava ajalle 2.5.–30.9., eli niin kutsutulle lomakaudelle, ja talviloma (loput lomasta) annetaan lomakauden ulkopuolella. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa.
3. Vuosilomapalkka ja lomaraha
Vuosiloman ajalta maksetaan normaalia palkkaa vastaava lomapalkka, minkä lisäksi monilla aloilla maksetaan työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella myös lomaraha (tyypillisesti 50 % lomapalkasta).
4. Sairastuminen loman aikana
Jos työntekijä on vuosilomansa alkaessa sairauden vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan.
Jos työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, työntekijällä on oikeus saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Työntekijän on viivytyksettä pyydettävä työnantajalta vuosiloman siirtoa sekä työnantajan pyynnöstä esitettävä luotettava selvitys työkyvyttömyydestään.
5. Loman siirtäminen ja pitämättä jäänyt loma
Vuosiloma tulisi mahdollisuuksien mukaan antaa lomakaudella, mutta työnantaja ja työntekijä saavat sopia 18 päivää ylittävän osan lomasta pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.
Työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomista maksetaan lomakorvaus rahana.
6. Lopuksi
Vuosilomaa koskevat säännöt perustuvat pitkälti pakottavaan lainsäädäntöön, mutta työehtosopimuksilla on usein merkittävä käytännön vaikutus erityisesti lomapalkan ja -rahan määräytymiseen. Epäselvissä tilanteissa kannattaa tarkistaa sovellettava työehtosopimus sekä tarvittaessa kääntyä asiantuntijan puoleen.
Huolellinen ennakointi varmistaa, että kesälomakausi sujuu sekä työnantajan että työntekijöiden näkökulmasta mahdollisimman mutkattomasti.
________________________________________
Neuvomme asiakkaitamme kaikissa työsuhteisiin liittyvissä asioissa.
