Rakentamislaki astui voimaan nykyisen hallituksen ”korjaussarjan” mukaisesti muutettuna 1.1.2025. Joitakin uudistuksia, kuten vähähiilisyysvaatimukset, tietomallipohjaisten rakentamislupasuunnitelmien velvoitteet ja rakentamislupien käsittelyaikatakuuta, sovelletaan kuitenkin vasta 1.1.2026 alkaen.
Rakentamislain uudistus tuo merkittäviä muutoksia rakentamisen sääntelyyn, digitalisaatioon ja lupakäytäntöihin. Näiden muutosten tavoitteena on sujuvoittaa rakentamista, parantaa luvituksen ennakoitavuutta ja edistää kestävää rakentamista Suomessa.
Rakentamislain vaikutukset vireillä oleviin hakemuksiin
Siirtymäsäännösten mukaan ennen uuden lain voimaantuloa vireille tulleet hakemukset käsitellään edelleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti. Rakentamislaki ei kuitenkaan sisällä erillisiä siirtymäsäännöksiä sille, miten MRL:n nojalla myönnetyt poikkeamisluvat tai suunnittelutarveratkaisut huomioidaan uuden rakentamisluvan käsittelyssä.
Rakentamisen luvanvaraisuus muuttuu
Rakentamislaki tuo merkittäviä muutoksia lupakäytäntöihin:
- Rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistetään yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi.
- Rakentamislupa vaaditaan uusille rakennuksille, joiden koko on yli 30 m² tai 120 m³, sekä kaikille asuinrakennuksille.
- Lupa tarvitaan myös mm. yli 50 m² katoksille, lämpökaivoille, yli 30 metrisille mastoille ja aurinkopaneelikentille.
- Rakennuksen merkittävät korjaukset ja muutokset ovat jatkossa tarkemmin säänneltyjä ja vaativat luvan, erityisesti jos ne vaikuttavat rakennuksen olennaisiin ominaispiirteisiin tai terveyshaittojen poistamiseen.
Normaalisti uudisrakennushankkeessa sekä sijoittamisen että toteuttamisen edellytykset käsitellään yhdessä ja samassa lupaprosessissa. Luvan hakijan niin pyytäessä kunta voi kuitenkin ratkaista sijoittamisen edellytysten olemassaolon erillisellä sijoittamislupaa koskevalla päätöksellä.
Suunnittelutarveratkaisut poistuvat
Rakentamislaki ei sisällä enää suunnittelutarveratkaisuja, vaan hankkeen sijoittaminen arvioidaan osana rakentamislupaprosessia. Sijoittamisen edellytykset suunnittelutarvealueella ovat samankaltaisia kuin MRL:ssä aiemmin säädetyt rakennusluvan edellytykset suunnittelutarvealueilla. Suunnittelutarvealuetta koskevaan erityiseen edellytykseen on kuitenkin tullut myös joitain muutoksia, kuten se, että rakentamisen vaikutukset alueidenkäytön suunnitteluun arvioidaan jatkossa kunnan kaavoituskatsauksen perusteella.
Rakentamisluvan käsittelyaikatakuu
Vuodesta 2026 lähtien:
- Kunnilla on kolmen kuukauden aikaraja rakentamislupahakemusten käsittelylle.
- Puhtaan siirtymän sijoittamisluvissa aikaraja on kuusi kuukautta.
- Viivästyksen myötä kunnalla on velvollisuus palauttaa 20 % lupamaksusta jokaiselta viivästyskuukaudelta.
Puhtaan siirtymän sijoittamislupa
Uusi lupamuoto mahdollistaa puhtaan siirtymän teollisuushankkeiden rakentamisen ilman asemakaavaa tai yleiskaavaa. Lupa soveltuu mm. uusiutuvan energian tuotantolaitoksiin, akkutehtaisiin ja hiilidioksidin talteenottohankkeisiin.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja rakentamisen kiertotalouden edistäminen
Rakentamislaki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt sekä vahvistaa rakentamisen kiertotaloutta.
Rakennuksen loppukatselmusta varten on laadittava ja esitettävä rakennuksen ja rakennuspaikan hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki ilmastoselvityksessä. Lisäksi rakennuslupavaiheessa on laadittava rakennustuoteluettelo, jota on päivitettävä keskeisten muutosten osalta rakennuksen loppukatselmusta varten.
Ilmastoselvityksen ja rakennustuoteluettelon laatimisvelvoite ei koske pientaloja tai laajamittaisesti korjattavia rakennuksia eikä muita muutostöitä ja laajennuksia.
Rakentamisen digitalisaatio
Rakentamislain myötä otetaan käyttöön valtakunnallinen rakennetun ympäristön digitaalinen tietojärjestelmä (Ryhti), ja rakennuslupaprosessi muuttuu tietomallipohjaiseksi.
Vuoden 2025 alusta lähtien rakennusten erityissuunnitelmat on laadittava yhteen toimivassa ja koneluettavassa muodossa uusille rakennuksille tulee laatia konekielisesti luettava käyttö- tai huolto-ohje.
Rakentamislaki yhtenäistää rakentamisen suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyksien toteamista
Suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään rakentamislaissa vaativuusluokittain, ja suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä toimivien on osoitettava pätevyytensä tehtäviin ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella.
Laissa rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta (pätevyyden osoittamislaki) säädetään pätevyyksien toteamista koskevasta menettelystä. Ympäristöministeriö on valtuuttanut KIWA Inspecta Sertifiointi Oy:n, Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy:n ja Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy:n antamaan lain mukaisia pätevyystodistuksia.
Rakentamislain siirtymäsäännöksen mukaan kelpoisuusvaatimukset täyttävänä suunnittelijana ja työnjohtajana pidetään 1.1.2027 asti myös henkilöä, jolla on lain voimaan tullessa rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin tehtäviin antama hyväksyntä.
