Korkein hallinto-oikeus (”KHO”) antoi 22.5.2025 ruokakuljetuspalvelu Woltin ruokalähettejä koskevan ennakkopäätöksen KHO 2025:41, jossa se teki merkittävän linjauksen koskien työaikalain soveltamista ja työsuhteen tunnusmerkkien täyttymistä alustapalveluissa.
KHO katsoi, että ruokalähetit ovat työsuhteessa Woltiin, vaikka heidän työhönsä liittyy paljon sellaisia piirteitä, jotka yleisesti liitetään itsenäisiin yrittäjiin. Lähettien työsuhteisiin ei kuitenkaan sovelleta työaikalakia, koska heillä on niin kutsuttu työaika-autonomia, eli mahdollisuus päättää itse työaikansa pituudesta ja sen sijoittelusta.
Asian tausta
Kiistaa siitä, ovatko alustapalveluyhtiöiden lähetit työntekijöitä vai toimivatko he itsenäisinä yrittäjinä, on yritetty ratkoa ympäri maailmaa.
Suomessa työsuojeluviranomainen määritteli Woltin ruokalähetit marraskuussa 2021 työntekijöiksi ja velvoitti Woltin uhkasakon voimalla pitämään heidän työajastaan työaikakirjanpitoa. Wolt ei kuitenkaan tyytynyt tähän ratkaisuun, vaan saattoi asian hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Helmikuussa 2024 hallinto-oikeus kumosi työsuojeluviranomaisen päätöksen ja linjasi puolestaan, että Woltin ruokalähetit ovat yrittäjiä eivätkä työntekijöitä.
KHO:n ratkaistavana oli, oliko työsuojeluviranomainen voinut velvoittaa Woltin pitämään työaikakirjanpitoa ruokalähettien kaikista tehdyistä työtunneista ja niistä suoritetuista korvauksista. Asiassa arvioitavat keskeiset kysymykset olivat siten, tekivätkö lähetit työtä työsuhteessa vai itsenäisinä yrittäjinä ja sovellettiinko heidän työhönsä työaikalakia.
Työsuhteen tunnusmerkit – alisteinen asema suhteessa työnantajanaan
Työsopimuslain mukaiset työsuhteen tunnusmerkit ovat:
- sopimus
- henkilökohtainen työntekovelvoite
- työn tekeminen toisen lukuun
- työstä saatava vastike, eli tyypillisesti palkka
- työn johto ja valvonta.
Kaikkien edellä mainittujen tunnusmerkkien on täytyttävä, jotta kyse on työsuhteesta. KHO:n ratkaisussa työsuhteen tunnusmerkistön täyttymisen kannalta keskeiseksi kysymykseksi nousi erityisesti se, tehdäänkö työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena.
KHO toteaa ratkaisunsa perusteluissa, että Woltin ja lähettien väliseen suhteeseen liittyy piirteitä, jotka eivät ole tyypillisiä työsuhteeseen kuuluvalle työnantajan johdolle ja valvonnalle. Lähetit voivat mm. itse valita työaikansa ja päättää, milloin he ovat kirjautuneena kuljetustoimeksiantoja välittävälle digitaaliselle alustalle. Lähetit voivat myös itse päättää työn toteuttamistavasta kuten kuljetusreitistä.
Työsuhteen olemassaoloa on epäselvissä tai kiistanalaisissa tapauksissa arvioitava kokonaisharkinnalla. KHO katsoi, että lähetit olivat kokonaisuutena arvioiden alisteisessa asemassa suhteessa Woltiin huomioiden erityisesti se tapa, jolla Wolt kykeni digitaalisen alustan avulla seuraamaan ja valvomaan lähettien työsuoritusta ja työsuorituksen laatua koskevia vaatimuksia. KHO katsoi, että lähettien itsenäisyys on osin ainoastaan näennäistä peittäen työsuhteen.
Ratkaisussaan KHO huomioi myös EU:n työaikadirektiivin ja sitä koskevan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön. KHO huomioi erityisesti, että EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan työntekijän käsitettä ei tule tulkita suppeasti.
Työaikalain soveltaminen – autonomia ratkaisee
Koska ruokalähettien katsottiin olevan työsuhteessa Woltiin, KHO:n oli vielä arvioitava, sovelletaanko heihin työaikalakia. Työaikalaki on yleislaki, jota lähtökohtaisesti sovelletaan kaikkiin yksityisen ja julkisen sektorin työntekijöihin ja virkamiehiin. On kuitenkin työtehtäviä, joihin työaikalakia ei sovelleta.
Jotta työntekijä voi jäädä työaikalain soveltamisen ulkopuolelle, edellytetään aina niin kutsuttua työaika-autonomiaa. Työaika-autonomia tarkoittaa sitä, että työntekijän työaikaa ei ennalta määritellä eikä työajan käyttöä valvota ja siten työntekijä voi itse päättää työajastaan. Asiassa saadun selvityksen perusteella KHO katsoi, että Woltin ruokaläheteillä oli työaikalaissa tarkoitettu työaika-autonomia.
Työaikalain 2 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan lakia ei sovelleta työntekijään, jolla on työaika-autonomia, kun kyse on työstä, jota siihen liittyvien toiminnan erityispiirteiden vuoksi tehdään sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytettävän ajan järjestelyjä.
KHO katsoi, että kun otetaan huomioon alustatyön luonne ja erityisesti se, että asiassa saadun selvityksen perusteella lähetit tekevät työtä kokonaisuudessaan kiinteän toimipaikan ulkopuolella ja saavat palkkion ainoastaan heidän tekemiensä kuljetusten perusteella, lähettien työssä on kysymys työaikalain 2 § 1 momentin 4 kohdassa tarkoitusta työstä, eikä työhön sovelleta työaikalakia.
