Kun puhutaan työntekijän kilpailukiellosta, on tärkeä erottaa työsuhteen aikainen kilpailukielto työsuhteen jälkeisestä kilpailukiellosta. Työsuhteen aikana työntekijällä on yleinen kilpailukieltovelvoite; hän ei saa kilpailla työnantajansa kanssa ilman työnantajan erikseen antamaa lupaa.
Työntekijän yleinen kilpailukieltovelvoite päättyy työsuhteen päättyessä. Työntekijä on työsuhteen jälkeen vapaa siirtymään kilpailijan palvelukseen tai aloittamaan oman kilpailevan toiminnan. Liikesalaisuuksien oikeudeton käyttö tai ilmaiseminen on kuitenkin kiellettyä ja voi johtaa vahingonkorvausvelvollisuuteen tai jopa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.
Työsuhteen jälkeinen kilpailukielto edellyttää ensinnäkin ns. kilpailukieltosopimusta, eli että työnantaja ja työntekijä nimenomaisesti sopivat asiasta. Sopimus voidaan tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana, mutta ennen työsuhteen päättymistä. Vaikka kilpailukieltosopimuksella ei ole muotovaatimusta se on aina syytä tehdä kirjallisesti.
Kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää aina erityisen painavaa syytä. Työnantajan pitää pystyä perustelemaan, miksi työntekijän oikeutta tehdä töitä kilpailevalle yritykselle tai perustaa kilpaileva yritys tulisi rajoittaa työsuhteen jälkeen. Erityisen painavan syyn kynnys on asetettu korkealle, koska kyse on työntekijän perustuslaissa suojatun oikeuden rajoittamisesta. Kilpailukieltosopimuksen perusteen erityistä painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät sekä muut vastaavat seikat. Oleellista on, että työnantajalla pitää olla aito intressi ja tarve suojata jotain. Pelkkä halu tai pyrkimys rajoittaa kilpailua ei ole hyväksyttävä peruste.
Kilpailukieltosopimuksen rajoitusajaksi voidaan pääsäännön mukaan sopia enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske sellaista työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen, yhteisön tai säätiön tai sen itsenäisen osan johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.
Nykyään työntekijälle on maksettava korvausta kilpailukieltosopimuksen rajoitusajalta. Maksettavan korvauksen suuruus riippuu rajoitusajan pituudesta. Jos rajoitusajaksi on sovittu enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 40 prosenttia työntekijän palkasta. Jos rajoitusajaksi on sovittu yli kuusi kuukautta, on työntekijälle maksettava rajoitusajalta korvaus, joka vastaa 60 prosenttia työntekijän palkasta.
Työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana. Työntekijällä ei ole erillistä irtisanomisoikeutta. Työnantajan irtisanottaessa kilpailukieltosopimuksen, sen tulee noudattaa irtisanomisaikaa, jonka pituuden on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, mutta kuitenkin aina vähintään kaksi kuukautta.
Jos työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta, johtaa se vahingonkorvausvelvollisuuteen. Vahingonkorvauksen määrää ei ole rajoitettu. Jos työntekijä on toiminut tahallisesti, lähtökohtana on täyden korvauksen periaate. Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa määräys vahingonkorvauksen sijasta tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Johtavassa asemassa olevien työntekijöiden sopimussakko voi kuitenkin olla suurempi.
Työsopimuslain mukaan kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin työsopimuslain määräyksiä. Esimerkiksi erityisen painavan syyn puuttumisesta seuraa koko kilpailukiellon mitättömyys, eli siinä tapauksessa sopimus ei sido ollenkaan työntekijää. Vastaavasti jos sovittu pidemmästä rajoitusajasta tai suuremmasta sopimussakosta, on sopimus mitätön siltä osin kuin rajoitusaika ylittää yhden vuoden tai sopimussakko on suurempi kuin työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkka.
