Olemme viime aikoina huomanneet, että kentällä on edelleen runsaasti voimassa olevia työsopimuksia, jotka on laadittu ennen 1.1.2023 ja joissa on sovittu työntekijän työsuhteen jälkeisestä kilpailukieltoehdosta. Näihin vanhoihin sopimuksiin voi liittyä merkittäviä taloudellisia velvoitteita työnantajalle, jos niitä ei ole päivitetty uuden lainsäädännön mukaisiksi.
Voimassa olevan työsopimuslain 3 luvun 5 §:n mukaan työntekijällä on oikeus rahalliseen korvaukseen, jos työntekijä sitoutuu työsuhteen jälkeiseen kilpailukieltoon. Vuoden 2022 alussa voimaan tullut lakimuutos toi mukanaan tiukemmat vaatimukset korvauksen maksamisesta ja siirtymäaika päättyi vuoden 2022 lopussa.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos työntekijän kanssa on sovittu kilpailukiellosta, työntekijällä on oikeus korvaukseen koko kilpailukiellon ajalta seuraavasti:
- kilpailukiellon ollessa enintään 6 kuukautta, työntekijälle on maksettava vähintään 40 % hänen palkastaan koko kilpailukiellon ajalta.
- kilpailukiellon ylittäessä 6 kuukautta, työntekijä on oikeutettu 60 %:n korvaukseen koko kilpailukiellon ajalta.
Korvaus on maksettava rajoitusajan kuluessa työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin, ellei työsopimuksen päättämisen jälkeen toisin sovita.
Esimerkki: työntekijä A on ollut työnantaja X Oy:n palveluksessa 10 vuotta, työsopimus on laadittu käyttäen vanhaa työsopimuspohjaa vuonna 2015, eikä työsopimusta ole sen jälkeen päivitetty. Työsopimuksessa on sovittu 12 kk:n pituisesta kilpailukiellosta. A:n bruttopalkka on 7.000 € kuukaudessa. A päättää irtisanoa työsopimuksensa ja pitää sapattivuoden. A:lla on tässä tilanteessa oikeus yhteensä 50.400 €:n ylimääräiseen korvaukseen työnantaja X:ltä työsopimuksessa olevan kilpailukieltoehdon takia seuraavan laskelman mukaisesti:
(60 % * 7.000 €)*12 = 54.000 €
X Oy on velvollinen maksamaan korvauksen työsuhteen aikana noudatetuin palkanmaksukausin.
Mikäli työnantaja on sopinut työntekijän kanssa kilpailukiellosta vanhassa työsopimuksessa, mutta kokee, että se on tarpeeton, eikä halua maksaa työsopimuslain mukaista korvausta työntekijälle, työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltoehto erikseen. Tämä mahdollistaa sopimusten hallitun päivittämisen ilman automaattista korvausvelvoitetta tulevaisuudessa. Irtisanomisaika on oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Irtisanomisoikeutta ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsopimuksen.
Suosittelemme työnantajia tarkistamaan organisaation työsopimukset, etenkin vanhemmat sopimukset, ja jos ne sisältävät kilpailukieltoehtoja, varmistamaan niiden tarpeellisuuden ja ajantasaisuuden. On hyvä huomioida, että työsopimukset saattavat myös sisältää houkuttelukieltoehtoja, jotka voivat käytännössä toimia kilpailukieltoehtoina. Myös työntekijäosakkaan osakassopimus voi sisältää kilpailukieltoehtoja, joista työnantajalle voi syntyä korvausvelvollisuus työntekijää kohtaan, varsinkin jos työntekijän omistusosuus yhtiöstä on hyvin pieni.
Toimistomme avustaa mielellään kilpailukieltosopimuksiin liittyvissä kysymyksissä sekä työsopimusten päivittämisessä voimassa olevaa lainsäädäntöä vastaaviksi.
